Hei vaan! Mie oon Johanna, 1/14 osa ( tietenkään unohtamatta meitä ohjaavia ammattilaisia!) tämän lukuvuoden Rajarikkolaisista. Lapin överi-ujo tuppisuu, joka ei aina kuitenkaan ole ihan niin ujo, eikä hiljaa ( jos muistaa nukkua ja juoda tarpeeksi kahvia.) Jos jotaki rehellisesti kerron itestäni, niin alku lähtis noin tuohon suuntaan. Hei ja joo, päätynyt olen olemaan porukan nuorin, mikä ei kyllä taida haitata menoa suuntaan eikä toiseen.
Tämän viikon alotimme maanantaina aikidolla ja tanssilla ja vielä ennen iltaa kajauteltiin ilmoille kuorossa Vapauden Kaipuuta, joka on sittemmin pitkin viikkoa laulattanut ja soinut päässä itse kullakin...mutta sehän on vaan täydellistä harjotusta! Vielä me vedetään se kappale täysillä synkassa, just eikä melkeen.
Tiistai, keskiviikko ja torstai sisällyttivät produktioharkkoja, kohtausten demoja lähinnä.Tästä viimeisimmästä tykkäsin itse jo lukuvaiheessa kovin ja tämän hetken hämyisyydessään ja melodramaattisuudessaan Kurjat saattaa olla mun lempparikohta kasvottomien lisäksi (Voiko sitä edes sanoa tässä vaiheessa?) Ehkä mulla vaan on jonkunlaiset kieroontuneet intressit kaikkeen traagiseen.
Keskiviikkona katsoimme myös yhdessä ohjaajamme kanssa dokumentin Saksalaisesta tanssija-koreografista Pina Bauchista, josta itse ainakin tykkäsin paljon. Inspiroivaa.
Ei kait mulla tällä hetkellä muuta.
Ihanaa viikonloppua tasapuolisesti kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti