torstai 16. tammikuuta 2014

Torstai, perjantai, ensi-ilta..

 Eikä tästäkään torstaipäivästä ole jäljellä kuin enää puolet! Kyllä mie tunnustan että vähän jännittää . Silleen hyvällä tavalla, kivasti, ei paniikkia, vielä.

Välillä saattaa olla hieman kaaoksenomainen tunnelma kun Täytyy-tehdä-heti-nyt- tehtäväpinoista tuli kasoja ja tekemistä periaatteessa olisi kaikille vaikka kokoajan. Nyt on kyllä vuorokaudet täynnä teatteria, erityisesti ("yllätyksellisesti") Leipäjonoballadia!  Näytelmän reploja seikkailee ihmisten lauseissa, kohtaukset pyörii ja pyörii ja tän produktion ja harjotusten  myötä jonomuodostelma alkaa olla aika tuttu. Mutta vaikka tää on aika hektistä aikaa, eikä "vapaa-aikaa" hirveästi jää, niin kyllä tämä prosessi tuo enemmän hymyyn heräämisiä ja innosta tärisemisiä kuin päätä seinään ja äkkiä karkuun- asennetta. Haastetta.

Viikon keskeisin sana on ollut  keskittyminen. Keskittymisen lisäksi kohdillaan olevat energiatasot ja kaikki aistit avoinna luo varmasti hyvää pohjaa näyttämötoimintaan. Näitä edellämainittuja ollaankin treenattu eri harjoituksien myötä ja aurinkotervehdyksestä on tullu juttu, jota ilman mie en kyllä ossaa kuvitella enää yhtäkään päivää.

Tässä linkki vielä täälläkin kuusminuuttiseen radiohaastatteluun, johon Heidiä ja meidän ohjaajaa Annea haastateltiin aikaisin tänä aamuna. Siinä kerrotaan mm. tän produktion etenemisestä yhtenäiseksi näytelmäksi. Kuuntele ihmeessä!
http://areena.yle.fi/radio/2136958

Juliste-ilmoituksia näytelmästämme on ilmestynyt viimeaikoina useiden kauppojen ilmoitustauluille+ vähän kaikkialle hetkinä jolloin on ollut sopivasti aikaa kaahata opiston pakulla ympäri Joensuuta. Lisäksi flaijereita on tipahdellut ainakin Niittylahden lähistön postilaatikoihin.

Urkka, meijän harjotus- ja esitystila on siivottu, kellarin kahvio kauniisti sisustettu, kohtauksia hiottu, penkkirivi katsomoon lisätty, vaatteet pesty ja vaikka mitä muuta. Harjoiteltu myös on aina aamuisin ennen läpimenoa. Läpimenosta puheen ollen, ennen tämänpäiväistä läpimenoa  mie voisin tästä häipyä juomaan kupin kahvia (joka on muuten jo varmaan jäähtyny pannuun kun jäin kirjottamaan tätä pitkää ajatuspätkää, blogikirjotusta) ja käydä läpi samalla tänään hinkattua Kurjien yksityiskohtaa itsekseni. Ja sitten syömään.

-Johanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti